Somaattisessa lähestymistavassa liike ei ole vain jotain, mitä keho tekee – vaan jotain, mitä voimme myös tuntea ja tutkia sisältäpäin. Joogamatolla ei ole tärkeintä, miltä liike näyttää, vaan miltä se tuntuu juuri sinun kehossasi.Somaattinen lähestymistapa – miltä liike tuntuu sisältäpäin?
Sana somaattinen tulee kreikan sanasta soma, joka tarkoittaa kehoa. Somaattisessa lähestymistavassa kehoa ei tarkastella vain ulkopuolelta – miltä se näyttää, kuinka pitkälle se liikkuu tai kuinka hyvin jokin liike onnistuu. Sen sijaan huomio suunnataan sisäiseen kokemukseen. Miltä tämä liike tuntuu minun kehossani juuri nyt? Mitä hengityksessä tapahtuu? Missä kohtaa tunnen liikettä? Missä kohtaa keho ehkä vastustaa? Miltä tuntuu, kun liikun hieman hitaammin? Somaattisessa harjoittelussa keho ei ole vain jotakin, jota harjoitetaan. Keho on myös paikka, josta käsin harjoittelemme.
Kehon sisältäpäin koettu kokemus
Olemme tottuneet tarkastelemaan kehoa usein ulkopuolelta. Peilistä. Valokuvista. Numeroiden ja mittojen kautta. Tai sen kautta, kuinka hyvin keho pystyy suorittamaan jotakin.
Somaattisessa lähestymistavassa voimme hetkeksi kääntää katseen toiseen suuntaan. Sisäänpäin.
Sen sijaan, että kysyisimme: Näyttääkö tämä asana oikealta?
Voimme kysyä: Miltä tämä tuntuu minussa?
Sen sijaan, että yrittäisimme päästä mahdollisimman syvälle venytykseen, voimme pysähtyä huomaamaan: Missä kohtaa kehoni alkaa juuri nyt vastata?
Ja sen sijaan, että yrittäisimme korjata kehoa jatkuvasti, voimme ensin olla uteliaita siitä, mitä siellä tapahtuu. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tekniikalla, linjauksella tai anatomialla olisi merkitystä. Niillä on. Mutta somaattisessa lähestymistavassa niiden rinnalle tulee toinen tärkeä tiedon lähde: oma kokemus.
Jokainen keho on erilainen
Sama asana voi näyttää kahdella ihmisellä hyvin erilaiselta. Ja silti molemmat voivat tehdä juuri itselleen sopivaa harjoitusta. Meillä on erilaiset luustot, mittasuhteet, liikkuvuus, voimatasot ja elämäntarinat. Lisäksi sama keho voi tuntua erilaiselta eri päivinä. Se, mikä tuntui eilen hyvältä, ei välttämättä tunnu samalta tänään. Somaattinen lähestymistapa antaa meille luvan huomata tämän. Sinun ei tarvitse pakottaa kehoasi samaan muotoon kuin vieressäsi olevalla ihmisellä. Eikä sinun tarvitse edes olla samassa muodossa kuin olit viime viikolla. Voit aloittaa siitä, missä olet nyt.
Liikkeen tutkimista
Somaattinen liike on usein tutkimista. Saatamme tehdä pienen liikkeen ja pysähtyä hetkeksi huomaamaan, mitä kehossa tapahtuu. Saatamme kokeilla liikettä eri tavoilla. Hitaammin. Pienemmin. Suuremmin. Hengityksen mukana. Tai ilman tavoitetta päästä mihinkään tiettyyn asentoon.
Tämä voi joskus tuntua yllättävän erilaiselta kuin tapa, jolla olemme tottuneet harjoittelemaan. Aluksi voi jopa olla vaikeaa vastata kysymykseen: Miltä tämä tuntuu?
Olemme usein paljon tottuneempia siihen, että meille kerrotaan, mitä tehdä. Somaattinen harjoittelu kutsuu meitä kuitenkin vähitellen takaisin oman kokemuksemme äärelle.
Kehon kuunteleminen ei tarkoita vain pysähtymistä
Kun puhun kehon kuuntelemisesta, en tarkoita sitä, että meidän pitäisi aina valita helpoin vaihtoehto. Kehon kuunteleminen voi tarkoittaa myös sitä, että huomaat:
Tänään haluan käyttää voimaa.
Tänään haluan haastaa tasapainoani.
Tänään kehoni kaipaa liikettä.
Tänään voin ehkä kokeilla jotakin uutta.
Somaattinen lähestymistapa ei siis tarkoita sitä, että harjoituksen pitäisi aina olla hidasta tai hyvin lempeää. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että olemme yhteydessä siihen, mitä harjoituksen aikana tapahtuu. Voimme harjoitella voimakkaasti ja silti kuunnella. Voimme haastaa itseämme ja silti olla pakottamatta. Voimme levätä ja silti olla läsnä.
Miten somaattinen lähestymistapa näkyy minun ohjauksessani?
Somaattinen ajattelu näkyy ohjauksessani erityisesti siinä, että en halua antaa vain yhtä oikeaa tapaa tehdä liikettä. Annan sinulle suuntaa ja työkaluja, mutta kutsun sinua myös tutkimaan. Saatan esimerkiksi pyytää sinua huomaamaan, miltä jokin liike tuntuu ennen kuin muutat sitä. Voimme kokeilla kahta hieman erilaista tapaa tehdä sama asana ja huomata, mikä niistä tuntuu kehossasi luontevammalta.
Saatan kutsua sinua pienentämään liikettä. Tai tekemään siitä suuremman. Tai pysähtymään hetkeksi hengittämään. Joskus tärkeintä ei ole se, kuinka pitkälle pääset. Vaan se, mitä huomaat matkalla.
Haluan, että voit tulla tunnilleni ilman ajatusta siitä, että kehosi pitäisi olla tietynlainen. Sinun ei tarvitse olla tarpeeksi notkea. Tarpeeksi vahva. Tarpeeksi tasapainoinen. Tai tarpeeksi hyvä joogassa.
Voit tulla sellaisena kuin olet. Ja aloittaa siitä, missä olet juuri tänään.
Kehosi ei ole projekti
Ehkä yksi tärkeimmistä asioista somaattisessa lähestymistavassa on minulle tämä: kehosi ei ole jatkuvasti korjattava projekti. Kehoa voi harjoittaa, vahvistaa, haastaa ja huoltaa. Ja sen toimintaa voi tutkia. Mutta kehon ei tarvitse jatkuvasti olla matkalla kohti jotakin parempaa versiota itsestään, jotta se olisi arvokas.
Voimme harjoitella myös siksi, että haluamme tuntea itsemme eläväksi. Koska liike tuntuu hyvältä. Koska hengittäminen tuntuu hyvältä. Koska keho kaipaa välillä voimaa ja välillä lepoa. Koska on kiinnostavaa huomata, mitä tapahtuu, kun pysähdymme hetkeksi kuuntelemaan.
Minulle somaattinen lähestymistapa joogaan tarkoittaa:
vähemmän sitä, miltä liike näyttää
enemmän sitä, miltä se tuntuu
vähemmän yhtä oikeaa tapaa
enemmän tutkimista
vähemmän kehon korjaamista
enemmän kehon ymmärtämistä
vähemmän suorittamista
enemmän läsnäoloa
Ja ennen kaikkea:
