Vijnana Jooga
Vijnana Jooga on tietoisen läsnäolon joogaa, jossa yhdistyvät hengitys, kehotietoisuus ja sisäinen tutkiminen. Harjoituksen tavoitteena ei ole täydellinen asento, vaan syvempi yhteys omaan kehoon, hengitykseen ja itseen.Vijnana Yoga on joogasuuntaus, jonka ytimessä on ajatus harjoittelemisesta, tuntemisesta ja ymmärtämisestä sisältäpäin. Sanskritin sana vijñāna viittaa sisäiseen ymmärrykseen ja oivallukseen – sellaiseen tietoon, joka ei synny vain siitä, että joku kertoo meille miten jokin asia kuuluu tehdä, vaan siitä, että opimme kuuntelemaan ja kokemaan itse.
Vijnana Yoga on Orit Sen-Guptan kehittämä harjoittelutapa, joka jatkaa pitkää joogan perinnettä ja ammentaa muun muassa Krishnamacharyan, B. K. S. Iyengarin ja Pattabhi Joisin opetuksista. Harjoittelu yhdistää asanan, hengityksen, meditaation ja joogafilosofian opiskelun. Vijnana Yogassa huomio ei ole vain siinä, miltä asana näyttää ulospäin. Olennaisempaa on se, mitä harjoituksessa tapahtuu sisällä. Minua tällä polulla on ohjannut Crista Soskolne, Terra Soul Jooga-opettajakoulutuksessa.
Harjoittelua ohjaavat seitsemän periaatetta:
kehon rentouttaminen
mielen hiljentäminen
keskittyminen intention avulla
juurtuminen
yhteyden löytäminen
hengityksen tiedostaminen
kehon laajeneminen, piteneminen ja avautuminen
Periaatteita ei ole tarkoitettu erillisiksi tekniikoiksi, vaan ne kulkevat harjoituksessa yhtä aikaa. Hengitys voi auttaa löytämään tilaa kehoon, juurtuminen tuoda vakautta ja rentous antaa liikkeelle mahdollisuuden syntyä ilman turhaa ponnistelua. Siksi Vijnana Yogassa ei oikeastaan ole kyse siitä, että yrittäisimme päästä johonkin tiettyyn asentoon. Harjoitus on enemmänkin mahdollisuus pysähtyä kuuntelemaan: Mitä kehossani tapahtuu juuri nyt? Miten hengitykseni liikkuu? Missä olen jännittynyt? Missä on tilaa? Mitä tarvitsen tässä hetkessä? Ja ehkä tärkeimpänä: opimme vähitellen luottamaan siihen, että meillä itsellämme on arvokasta tietoa omasta kehostamme ja kokemuksestamme.
Miten Vijnana Yoga näkyy minun ohjauksessani?
Vijnana Yoga on yksi tärkeistä juurista siinä, miten itse ymmärrän joogan ja miten ohjaan. Minulle jooga ei ole ensisijaisesti sarja asentoja, jotka tehdään mahdollisimman oikein. Se on tapa tulla lähemmäs itseä – omaa kehoa, hengitystä, tuntemuksia ja mieltä. Haluan tunneillani antaa sinulle tilaa tutkia, en vain suorittaa.
Siksi saatan ohjata sinua esimerkiksi huomaamaan, mitä tapahtuu, kun liikut hieman hitaammin. Tai kokeilemaan, miltä sama asana tuntuu, kun annat hengityksen johtaa liikettä. Joskus tärkeää voi olla löytää enemmän voimaa tai vakautta. Joskus taas huomata, että voisit tehdä hieman vähemmän. Minua kiinnostaa erityisesti se hetki, jolloin ulkoisesti hyvin pieni muutos muuttaa koko kokemusta.
Voit esimerkiksi huomata, että kun tunnet jalkapohjasi paremmin lattiaa vasten, koko keho tuntuu vakaammalta. Tai että kun hartioista päästää hieman irti, hengitykselle syntyy enemmän tilaa. Tai että asana, joka tuntui ensin hankalalta, muuttuukin aivan toisenlaiseksi, kun lakkaat yrittämästä päästä tiettyyn lopputulokseen.
Tässä kohtaa jooga muuttuu suorittamisesta tutkimiseksi.
Ohjauksessani tämä näkyy myös siinä, että en ajattele yhden asanan näyttävän kaikilla samanlaiselta. Kehot ovat erilaisia, elämäntilanteet ovat erilaisia ja myös saman ihmisen keho voi tuntua eri päivinä aivan erilaiselta. Siksi kannustan sinua kuuntelemaan omaa kehoasi ja tekemään harjoituksesta oman näköisesi. Ohjaan kyllä suuntaa, mutta en halua viedä sinulta mahdollisuutta löytää itse.
Minulle turvallisuus ei tarkoita sitä, ettei harjoituksessa saisi haastaa itseään. Päinvastoin. Turvallisessa harjoituksessa voi olla tilaa myös voimakkuudelle, liikkuvuuden tutkimiselle, tasapainolle, leikille ja uusien asioiden kokeilemiselle. Oleellista on, että haastaminen lähtee uteliaisuudesta eikä siitä ajatuksesta, että kehoa pitäisi pakottaa johonkin.
Kehon kuuntelemista – mutta myös kehon tuntemista
Tässä kohtaa oma tieteellinen taustani kohtaa joogaharjoitteluni. Ajattelen, että keho ei ole vain väline, jota meidän pitäisi opetella hallitsemaan. Se on jatkuvasti meille tietoa välittävä kokonaisuus. Hengitys, lihasjännitys, tasapaino, liikkeen sujuvuus, vireystila ja erilaiset tuntemukset kertovat meille jotakin siitä, mitä meissä tapahtuu. Joogaharjoitus voi olla paikka, jossa opettelemme huomaamaan nämä viestit paremmin. Samalla ajattelen, että kehon kuunteleminen ei tarkoita sitä, että jokaista tuntemusta pitäisi tulkita tai analysoida. Joskus riittää, että huomaat: tältä minusta tuntuu tänään.
Silloin joogasta voi tulla hyvin yksinkertainen harjoitus:
pysähdy – kuuntele – hengitä – liiku – huomaa.
Ja ehkä vähitellen huomaat, että matolta opittu taito kulkee myös muualle elämään. Kun opimme kuuntelemaan itseämme joogaharjoituksessa, voimme oppia kuuntelemaan itseämme paremmin myös sen ulkopuolella.
Minulle jooga on ennen kaikkea tätä:
Ei täydellistä asentoa.
Ei suorittamista.
Ei sitä, että kehon pitäisi näyttää tietynlaiselta.
Vaan mahdollisuutta tulla hetkeksi lähemmäs itseä.
Uteliasta tutkimista.
Hengittämistä.
Liikkumista.
Läsnäoloa.
Ja oman kehon viisautta kuunnellen – juuri sellaisena päivänä kuin tänään on.
